Tiedotteet 2024

15. toukokuuta 2024: M5 on ESO:n ELT:n (Extremely Large Telescope) valon ohjaamisessa viides peili, ja sen valmistus on saavuttanut tärkeän vaiheen. Juuri valmistunut peiliaihio on valmiiksi oikeassa muodossa oleva muotoiltu materiaalikappale, joka myöhemmin kiillotetaan peiliksi. ELT:hen asennetaan yhteensä viisi peiliä, ja M5 on niistä pienin, mutta peiliaihion rakentaminen ei ollut mitenkään helppoa. Tämän tärkeän osan on vamistanut Ranskalainen yritys Mersen Boostec Tarbesin lähellä Lounais-Ranskassa sijaitsevissa tiloissaan. M5 on tasainen, ellipsinmuotoinen peili, jonka mitat ovat 2,7 x 2,2 metriä, ja joka on rakennettu kuudesta yhteen liitetystä segmentistä. Se ei ehkä vaikuta isolta ELT:n valtavaan 39-metriseen pääpeiliin verrattuna, mutta todellisuudessa se on maailman suurin kallistuspeili. M4:n kanssa yhdessä M5 on ELT:n adaptiivisen optiikkajärjestelmän keskeinen osa. Niiden ainutlaatuisen synergian ansiosta ELT voi ottaa erittäin tarkkoja kuvia kompensoimalla teleskooppirakenteen, tuulen aiheuttamien värähtelyjen ja ilmakehän turbulenssin aiheuttamia häiriöitä. Kuvien vakauttamiseksi M5 muuttaa taipumatta asentoaan 10 kertaa sekunnissa. Nämä vaatimukset asettivat kovan haasteen, ja Mersen Boostecia valmisti M5-aihion hyvin ...

14. toukokuuta 2024: Mid-infrared ELT Imager and Spectrograph, eli lyhyesti METIS, on läpäissyt lopullisen suunnittelukatsauksen, ja ESO on nyt näyttänyt vihreää valoa instrumentin kaikkien komponenttien valmistukselle. METIS on edistynyt monitoimi-instrumentti, joka tulee ESO:n tulevaan ELT-teleskooppiin (Extremely Large Telescope). Se on ensimmäinen ELT:n instrumenteista, joka on virallisesti läpäissyt lopullisen suunnittelukatsauksen, mikä on tärkeä askel METIS-konsortiolle, ELT-projektille ja instrumenttien rakennusyhteisölle. METIS on ensimmäisen sukupolven instrumentti, joka sijoitetaan maailman suurimpaan taivaalle katsovaan silmään ELT:hen. Tämä tarkoittaa sitä, että se aloittaa toimintansa kun itse teleskooppi aloittaa havainnot, tai pian sen jälkeen. Sillä on useita tieteellisiä tavoitteita aurinkokuntamme muodostumishistorian tutkimisesta galaksien keskustojen havaitsemiseen ja niissä sijaitsevien arvoituksellisten supermassiivisten mustien aukkojen tutkimiseen. METIS-instrumentin tieteellinen pääpaino on planeettoja muodostavien kiekkojen ja hiljattain muodostuneiden, ja lähellä sijaitsevien eksoplaneettojen tutkimuksessa. Suunnitteluprosessi on yksi vaihe konseptista valmiiseen instrumenttiin, ja näin suurten, monimutkaisten ja teknisesti kehittyneiden laitteiden vaiheet kestävät vuosia. METIS saavutti suunnittelussa ensimmäisen merkkipaalun, eli alustavan suunnittelukatsauksen vuonna 2020, ja vuoden 2022 lopulla ...

30. huhtikuuta 2024: Osana ESO:n ja Saksan ilmailu- ja avaruuskeskuksen (DLR) yhteistyötä OASIS-hanke (Observations of Airglow with Spectrometer and Imager Systems) on virallisesti liittynyt ESO:n Paranal-observatorion toimintoihin. Paranal tunnetaan parhaiten maailman parhaimpien tähtitieteen observatorioiden, kuten ESO:n Very Large Telescope -teleskoopin sijaintipaikkana, mutta se soveltuu erinomaisesti myös tiettyihin ilmakehähavaintoihin. DLR:n operoima ja ESO:n isännöimä OASIS pyrkii osoittamaan, että ilmakehän "ilmahehkun" (airglow)) monitorointi voi mahdollistaa varhaisten tsunamivaroitusten tekemisen. Tsunamit ovat useimmiten merenalaisten maanjäristysten aiheuttamia jättiläisaaltoja, ja ne ovat tuhoisa luonnonvoima, joka voi johtaa merkittäviin ihmishenkien menetyksiin ja infrastruktuurin vaurioitumiseen. OASIS-hanke pyrkii osoittamaan, että ilmakehää tarkkailemalla on mahdollista havaita näiden luonnonkatastrofien tiettyjä vaikutuksia. Maanjäristykset synnyttävät ääniaaltoja, jotka kulkevat ilmakehän läpi ylöspäin. Nämä häiriöt vaikuttavat niin sanottuun ilmahehkuun (airglow) tai yöhehkuun, joka aiheutuu korkealla ilmakehässä sijaitsevien molekyylien luonnollisesta emissiosta. OASIS tarkkailee tätä ilmahehkua, joka on tarkemmin sanottuna noin 86 kilometrin korkeudella sijaitsevien hydroksyylimolekyylien emissiosäteilyä. Näitä havaintoja voitaisiin käyttää varhaisten tsunamivaroitusten tekemisessä. Paranal soveltuu ainutlaatuisella tavalla ilmakehän tarkkailuun ...

14. maaliskuuta 2024: ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakentaminen Chilen Atacaman autiomaassa on saavuttanut uuden merkkipaalun. ESO:n Paranal-observatorion tiimi on lisännyt teleskoopin pääpeilin ensimmäisiin peilisegmentteihin heijastavan, kiiltävän kerroksen sekä erikoisantureita. Tämä "pinnoite" tarkoittaa sitä, että segmentit ovat nyt periaatteessa valmiita aloittamaan toimintansa, kun ne asennetaan maailman suurimman optisen teleskoopin kaukoputkeen myöhemmin tällä vuosikymmenellä. ESO:n ELT:n 39-metrin M1-pääpeili tulee olemaan ylivoimaisesti suurin koskaan teleskooppiin valmistettu peili. Se on liian suuri, jotta se voitaisiin valmistaa yhdestä ainoasta lasipalasta, joten se koostuu 798:sta kuusikulmaisesta keraamisen lasin segmentistä, joista jokainen on noin viisi senttimetriä paksu ja 1,5 metriä leveä. Peilisegmentit valmistetaan Euroopassa monivaiheisessa ja monikansallisessa prosessissa. Ensimmäiset 18 segmenttiä kuljetettiin aikaisemmin tänä vuonna valtameren halki Paranalille, ja pinnoitus on niille seuraavaksi tehtävä vaihe. Kolme segmenttiä on nyt tässä merkittävässä vaiheessa. M1-peilisegmentin pinnoitus on monimutkainen prosessi, joka kestää noin kaksi tuntia. Heijastavan kerroksen lisäksi, jossa käytetään 1,7 grammaa hopeaa, pinnoituksessa käytetään myös nikkeliä, kromia ja piinitridiä, joka parantaa ...

28. helmikuuta 2024: ESO:n observatorioilla tehdyt havainnot ovat jo seitsemättä vuotta peräkkäin johtaneet yli 1000:een tieteelliseen julkaisuun vuodessa. ESO:n kirjasto-, dokumentaatio- ja tietopalveluosasto on hiljattain päivittänyt yksityiskohtaiset julkaisutilastot ESO:n tietojen perusteella, ja voimme tarkastella kunkin yksikön vuoden 2023 panosta [1]. Suurimmat julkaisumäärät ovat peräisin ESO:n VLT-teleskoopilta ja Paranalin observatorion VLT-interferometriltä (VLTI), jotka olivat mukana yli 600:ssa tutkimuksessa. Tieteellisiin kohokohtiin kuuluvat muun muassa kaukaisten kaasupilvien havaitseminen, joissa on mukana maailmankaikkeuden ensimmäisten tähtien jäänteitä, ja toistaiseksi kaukaisimman nopean radiopurkauksen havainto. Viimeisten neljän vuoden aikana Multi Unit Spectroscopic Explorer (MUSE) on ollut VLT:n tuottavin instrumentti, ja se on tuottanut tietoja yli 200:n artikkeliin pelkästään vuonna 2023. Myös Paranalin observatoriossa sijaitsevat VISTA (Visible and Infrared Telescope for Astronomy) ja VLT Survey Telescope (VST) [2] ovat vaikuttaneet yli 120:een julkaisuun. Esimerkki kohokohdista on tähtitieteilijöiden tekemä infrapuna-atlas viidestä läheisestä tähtien syntyalueesta. Etelämpänä sijaitsevan ESO:n La Sillan observatorion teleskoopit osallistuivat noin 185:een tutkimukseen. Näistä esimerkkejä ovat havaintokampanja, johon New Technology ...

15. helmikuuta 2024: Viime viikolla 102:n maan valtuuskunnat sopivat pohtivansa suurten satelliittikonstellaatioiden vaikutuksesta tähtitieteeseen YK:n ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (UN COPUOS) kokouksessa. Intensiivisten keskusteluiden jälkeen COPUOSin tieteellis-tekninen alakomitea päätti lisätä seuraavien viiden vuoden ajaksi esityslistalle kohdan, jonka otsikko on: "Pimeä ja hiljainen taivas, tähtitiede ja suuret konstellaatiot: uusien kysymysten ja haasteiden käsittely". YK:n avaruusasioita käsittelevänä ylimpänä elimenä komitea käsittelee kaikkia aiheita, jotka liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön sekä avaruuden ja planeettojen tutkimiseen. Näihin sisältyvät satelliittien käyttäminen, avaruusromun vähentäminen, avaruuden pitkän aikavälin kestävyys ja kiertoratapaikkojen käyttö. ESO:n kumppanuus- ja isäntävaltio Chile ja ESO:n jäsenmaa Espanja, joissa molemmissa maissa on merkittävää kansainvälistä tähtitieteen infrastruktuuria, tekivät ehdotuksen, jota tähtitieteen yhteisö tuki, ja se sai laajaa tukea monilta valtuuskunnilta [1]. Myös komitean pysyvät tarkkailijat, kuten ESO, Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU), Euroopan tähtitieteellinen yhdistys (EAS) ja Square Kilometre Array Observatory (SKAO) tukivat hanketta. "Tämä on merkittävä hetki tähtitieteelle ja useiden vuosien kovan työn ja sitoutumisen huipentuma", sanoi Andrew Williams, ...

29. tammikuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa mitanneet suoraan kaukaisen mustan aukon massan. Musta aukko on niin kaukana, että sen ympäriltä tulevalta valolta kestää melkein 11 miljardia vuotta saavuttaa meidät. Saksassa sijaitsevan Max Planck Institute for Extraterrestrial Physics -instituutin Taro Shimizun johtama ryhmä havaitsi, että mustan aukon nimeltään J0920, massa on noin 320 miljoonaa kertaa suurempi kuin Auringon massa. Tutkimus esitellään tänään Nature-lehdessä julkaistussa artikkelissa, ja se on ollut mahdollista ESO:n Very Large Telescope Interferometer (VLTI) -kaukoputken ja sen GRAVITY-instrumentille tehtyjen GRAVITY+-päivitysten ansiosta. Teleskooppien avulla tähtitietelijät havaitsivat suoraan mustan aukon ympärillä olevan kaasun ja tähtien liikettä, minkä avulla he mittasivat mustan aukon massan. Mitä nopeammin kaasu ja tähdet liikkuvat, sitä enemmän massaa on materian kiertoradan sisäpuolella. Tätä tekniikkaa on käytetty läheisten mustien aukkojen massojen määrittämisessä, kuten Linnunradan keskellä olevan mustan aukon massan mittaamiseen. Hyvin kaukaisilla etäisyyksillä tätä liikettä on kuitenkin erittäin vaikea havaita. Tämän takia vastaavia suoria mittauksia kaukana sijaitsevien mustien aukkojen massoista ...

16. tammikuuta 2024: ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) ensimmäiset peilisegmentit ovat 10000 kilometrin matkan jälkeen saapuneet turvallisesti perille ELT:n tekniseen laitokseen ESO:n Paranalin observatoriolle, joka sijaitsee Chilen Atacaman autiomaassa. Teleskoopin pääpeilin (M1) 18 segmenttiä teki onnistuneen matkan Euroopasta Etelä-Amerikkaan, ja ne saapuivat viime viikolla ensimmäiseksi Chileen Antofagastan kansainväliseen satamaan. Kun ELT:n M1-peili on valmis, sen läpimitta on yli 39 metriä, mikä tekee siitä maailman suurimman taivaalle katsovan silmän. Peilin valtavan koon vuoksi sitä ei voida valaa yhdestä kappaleesta, joten M1 koostuu yhteensä 798:sta kuusikulmaisesta peilisegmentistä. Näiden lisäksi valmistetaan 133 segmenttiä, jotta segmentit voidaan pinnoittaa uudelleen. Segmenttien tärkeä matka alkoi Poitiersin läheltä Ranskasta, jossa ELT-segmentit valmistettiin, ja ne matkasivat seuraavaksi maanteitse Le Havren satamaan. Nämä ELT:n tärkeät osat lähtivät valtameren yli Joulukuun 17. päivänä 2023. Ne saapuivat Antofagastan satamaan ja jatkoivat pitkää matkaansa maata pitkin ESO:n Paranalin observatorioon 12. tammikuuta 2024. Siellä ESO:n insinöörit tarkastivat segemntit huolellisesti varmistaakseen, etteivät ne olleet kärsineet vaurioita kuljetuksen ...